Piparkakkupeiton liepeiltä kuului vaimeaa murinaa
Ednaa pelotti, mutta sitten hän raotti peittoa ja näki makaavansa krookuskuvioisen vuoteen päällä. Reseptipeiton reunan yli Edna havaitsi lelukarhun, jolla oli ystävälliset kasvot ja tummat nappisilmät.
- Hei, Edna, Me olemme galaktisessa Krookuspeittokerroksessa. Minä olen MurKarhu. Tervetuloa.
- Mi…missä koulun portaat ovat? änkytti Edna.
- Unohda koulu. Sinä Edna eksyit sinne. Se oli väärin tavattu sana. O p e t t a ja, sinä luulit olevasi opettaja, hahhaa, nauroi Murkarhu ja rapisteli Piparkakkureseptiä.
- Sinä olet Oo Että Jaa, Edna. Täällä ovat sinun väreesi. Ja sinun nimesi on Edna. Sinä yritit pitää lämpöä yllä koululuokassasi ja energiasi hyökyi Etna Tulivuorena. Mutta se ei ollut hyvä leikki, sanoi Murkarhu ja lakkasi nauramasta. - Sinä Edna melkein jäähdyit. Nyt saat levätä ja voimistua Krookuspeittokerroksessa. Meillä on täällä väreitä sinulle.
- Missä me olemme? kysyi Edna.
- Jaa, Krookuspeitto on Sir Newtonin Leivosgalaktisessa makuuhuoneessa, mutta Sir on kadonnut, sanoi Murkarhu.
- Sir Newton tekee tutkimusretkiä eri kerroksissa ja matkailee rinnakkaisissa universumeissa. Hän on alkemisti, muodonmuuttaja, tutkija, matemaatikko ja Kaikkea. Hän on päättänyt löytää Universaalin Totuuden. Hän on kunnioitettu Viisas, sanoi Murkarhu ylpeänä.
- Me pidämme Sir Newtoniin yhteyttä ajoittain tämän viserryslaitteen avulla, jatkoi Murkarhu ja ojensi tassussaan jotakin.
-Tuohan on minun kännykkäni! hämmästyi Edna.
- Ja tuo on juuri se twiitti, jota tuijotin ennen kuin kaaduin koulun portaissa! Siinä lukee Etna ❤️! Ja minä ehdin vastata : - No kiitos ❤️
Murkarhu tutki puhelimen näyttöä.
-Edna, näyttää siltä, että viestittelet Sir Newtonin kanssa! Voit jatkaa rauhassa, tuon sinulle tähän väreesi.
Murkarhu katosi.
Edna tunnusteli huultaan ja tuijotti peiton piparkakkureseptiä. Se oli kirjoitettu viistolla käsialalla, joka näytti elegantilta.
Murkarhu palasi pahvilaatikon kanssa.
-Tässä on Edna sinun väreesi. Voit leikkiä näillä ja maalata Kaiken Uusiksi.
Edna avasi laatikon. Se oli täynnä värejä ja siveltimiä.
Murkarhu raahasi isoja paperiarkkeja.
Tähän sinä saat maalata Maailman Kauniiksi, Edna. Minä menen keittämään galaktiset kahvit ja teen sinulle kerrosvoileivän. Lepää Piparkakussa ja ota vaikka pikku torkut, sanoi Murkarhu ja Ednasta se katsoi häntä hellästi.
-Kiitos, sanoi Edna hämmentyneenä ja vajosi tyynyn päälle. Tyyny oli kuvioitu tassunjäljillä.
-Saat levätä Sir Newtonin Koiratyynyllä. Koira ulkoiluttaa itseään Tammipuutarhassa tähtiradalla yhden kuunkierron verran, joten se ei tule tänne. Se leikkii ja jahtaa Pyrstötähteä. Minä menen jauhamaan kahvipapuja. Kääpiö paahtoi ne viikko sitten. Leivosgalaksissa kahvia virratetaan ja Pannu odottaa minua.
Murkarhu poistui.
Edna makasi ja tuijotti kattoon. Sitten hän muisti matkapuhelimensa ja alkoi näpytellä viestiä Sir Newtonille. Edna oli alkanut seurata twitterissä Sir Newtonin avaruustwiittauksia ja he olivat keskustelleet vilkkaasti myös Taudista ja Suojuksista. Tällä viikolla viestit olivat muuttuneet henkilökohtaisemmiksi.